Rovaniemen Songan kylässä asuva Emma Aulanko huomasi elokuussa, että kodin lähimetsään oli ilmestynyt paaluja. Pian Aulangon perheelle selvisi, että paalujen rajaamalle alueelle oli tulossa iso soranottoalue.
Tieto oli Emma ja Mikko Aulangolle järkytys. He olivat juuri ostaneet talon Songan Mäntykujalta ja muuttaneet sinne Etelä-Suomesta. Vanhempien lisäksi perheeseen kuuluu alakouluikäinen poika.
– Halusimme päästä asumaan lähelle luontoa ja Tunturi-Lappia. Sonkaan päädyimme, koska täällä on muitakin lapsiperheitä ja pojalle kavereita. Lisäksi täältä on hyvät kulkuyhteydet, Emma Aulanko kertoo.
Aulangot tiesivät, että Songassa on vanhoja maanottoalueita, mutta siitä heillä ei ollut tietoa, että Rovaniemen ympäristölautakunta oli viime kesäkuussa antanut uudet maa-ainesluvat Sonkaan kahdelle eri yritykselle. Toinen yritys sai luvan myös kallion louhintaan ja murskaamiseen.
Yhteensä noin 15 hehtaarin laajuiset ottamisalueet sijaitsevat Käärmerakan ympäristössä Songan kylän ja Pellontien pohjoispuolella. Lähin asutus on Mäntykujalla, jossa on kymmenkunta omakotitaloa ja rivitalo.
Mäntykujalta on matkaa soranottoalueelle pari sataa metriä ja louhinta-alueelle noin 700 metriä.
Ympäristölautakunnan lupapäätöksistä olisi pitänyt valittaa kuukauden sisällä, mutta tieto luvista tuli yllätyksenä myös muille Mäntykujan asukkaille. Siksi he pääsivät tekemään päätöksestä oikaisupyynnön vasta syyskuussa, jolloin luvat olivat jo saaneet lain voiman.
Yhteensä 32 Songan kylän asukkaan ja mökkiläisen allekirjoittamassa oikaisupyynnössä todetaan, että Rovaniemen ympäristölautakunta ei ole lupia myöntäessään ottanut huomioon soranoton ja louhinnan aiheuttamia haittoja eikä myöskään tiedottanut asiasta tarpeeksi.
– Lupahakemuksista olisi pitänyt järjestää tiedotustilaisuus, jotta asianosaisilla olisi ollut tosiasiallinen mahdollisuus lausuntoihin ja mielipiteisiin, oikaisupyynnössä todetaan.
Asukkaiden mukaan melu, tärinä ja pöly tulevat vaikuttamaan haitallisesti asumiseen. Työt näkyvät ja kuuluvat jo nyt.
– Teen kotona etätöitä, ja soranottoalueen äänet kuuluvat sisälle taloon. Toisinaan ikkunat helisevät, Emma Aulanko kertoo.
Aulankoja kuten muitakin Mäntykujan asukkaita huolestuttaa, miten louhinta-alueen räjäytykset vaikuttavat talojen rakenteisiin. Myös pölyn leviäminen mietityttää.
Lisäksi kaivutyöt ja kuljetukset tuovat paljon raskasta liikennettä Pellontielle, josta puuttuu kevyen liikenteen väylä.
Eniten liikenne näkyy Songan kylätalolla, sillä kaivualueille kuljetaan kylätalon parkkipaikan poikki. Kesäisin kaivu- ja louhinta-alueille voi liikennöidä kymmeniä autoja päivässä.
Juttu jatkuu faktalaatikon jälkeen.
Lupa kahdelle yritykselle
Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunta myönsi 29.6.2022 kaksi maa-aineslupaa Songan kylän tuntumaan.
Napapiirin Kuljetus sai maanottoluvan omistamalleen noin 11 hehtaarin alueelle.
Yritys aikoo ottaa alueelta yhteensä 490 000 kuutiometriä hiekkaa ja soraa.
Maansiirtoliike Kemppe sai maa-aines- ja ympäristöluvan kalliokiviaineksen louhintaan ja louheen murskaukseen omistamalleen noin 4,5 hehtaarin alueelle.
Yritys aikoo louhia kalliota yhteensä 200 000 kuutiometrin verran. Louhittavan ja murskattavan kiviaineksen määrä on keskimäärin noin 50 000 tonnia vuodessa.
Suojaetäisyydet
Maanottamisalueen ja asutuksen välisestä suojaetäisyydestä ei määrätä maa-aineslaissa, mutta ympäristöministeriö on antanut siitä ohjeen. Sen mukaan etäisyyden tulee olla vähintään 100 metriä.
Kivenlouhintaan ja murskaamiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain lisäksi Muraus-asetusta, jossa määrätään mm. melutasoista. Asetuksen mukaan etäisyys melulähteestä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin, kuten asutukseen, tulee olla vähintään 300 metriä.
Ympäristötarkastaja Carita Lallukka Rovaniemen kaupungilta sanoo, että Songan lupahakemuksista ja -päätöksistä on tiedotettu lain vaatimalla tavalla kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla ja ympäristölupapäätöksestä myös maakuntalehti Lapin Kansassa. Esimerkiksi maanottolupaa varten tarvitsee erikseen kuulla vain rajanaapureita.
Oikaisuvaatimuksen jättäjien mielestä ei voida olettaa, että asukkaat seuraavat kaupungin verkkosivuja tai sanomalehteä.
Lallukka sanoo, että jos lain mukaista tiedottamista lähdetään laajentamaan, viranomaisen on hankala vetää rajaa, miten ja kenelle pitäisi tiedottaa.
– Jos olisi tiedotettu esimerkiksi kyläyhdistykselle, olisiko silloinkin joku kokenut, että tieto ei ole saavuttanut häntä.
Lallukan mukaan maanottolupiin liittyvät muistutukset, valitukset ja oikaisuvaatimukset ovat lisääntyneet viime vuosina Rovaniemellä. Tämä johtuu siitä, että monet vanhat maanottopaikat ovat jäämässä pois käytöstä pohjaveden suojelun vuoksi ja niitä korvataan uusilla alueilla.
– Maa-ainesten käyttö ei ole vähentynyt, joten uusia alueita tarvitaan. On tietysti ymmärrettävää, että kun neitseellisiä paikkoja otetaan käyttöön, se aiheuttaa kritiikkiä.
Lallukka sanoo, että ympäristöviranomaisilla ei ole kovin paljon harkinnanvaraa maanottolupien suhteen.
– Laki määrää, että lupa on myönnettävä, jos sen edellytykset täyttyvät.
Oikaisuvaatimuksen lisäksi ryhmä sonkalaisia on tehnyt Rovaniemen ympäristölautakunnan lupapäätöksistä toimenpidepyynnön Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY).
ELY toteaa vastauksessaan, että muutoksenhakuaika on jo päättynyt, mutta pyytää silti Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisia selvittämään asiaa ja tarkastelemaan lupapäätöksiä tarvittaessa uudelleen etenkin kasvavien liikennemäärien osalta.
ELY toteaa vastauksessaan myös, että viranomainen voi peruuttaa antamansa luvan esimerkiksi silloin, jos hakemuksessa annetut tiedot tai selvitykset ovat olleet vääriä tai virheellisiä.
Emma ja Mikko Aulangon mielestä juuri näin on käynyt: Songan maanottoluvat on myönnetty virheellisin perustein ja siksi ne tulee ottaa uudelleen käsittelyyn.
Ympäristötarkastaja Carita Lallukka sanoo, ettei päätöksiä enää avata, koska sekä lupien sisältö että päätösprosessi täyttävät lain vaatimukset. Hän aikoo kuitenkin neuvotella maanottoyritysten kanssa siitä, voisivatko ne järjestää kulun kaivualueille jostakin muualta kuin kylätalon edustalta.
Lisäksi Lallukka kertoo jo muistuttaneensa yrityksiä luvallisista toiminta-ajoista, sillä asukkaat ovat kertoneet, että kaivualueella tehdään töitä myös öisin.
Emma Aulangon mukaan muistutuksilla ei ole ollut vaikutusta. Esimerkiksi tiistai-iltana kaivualueella työskenneltiin vielä iltakymmenen jälkeen.