Arktisella alueella sataa pian enemmän vettä kuin lunta.
Lumisateiden vaihtuminen vesisateiksi johtuu ilmaston nopeasta lämpenemisestä sekä merijään katoamisesta arktisella alueella.
Yksi muutokseen perehtyneistä on Yhdysvalloista kotoisin oleva, Rovaniemen Sinettään asettunut tutkija Bruce Forbes.
Hän johtaa EU:n rahoittamaa Charter -hanketta, joka tutkii muun muassa lisääntyneitä vesisateita sekä niiden vaikutuksia porotalouteen. Lisäksi Forbes on mukana arktisen alueen sateisiin keskittyvässä Arctic Rain on Snow -tutkimushankkeessa.
– Kun vesisateet tulevat lumen päälle, siihen muodostuu jääkerros. Se on ongelma porotaloudelle, sillä jääkuori estää poroja saamasta ruokaa, tiivistää Forbes.
Porojen nälkäkuolemat koettelevat
Hänen johtamansa tutkimus koskee pohjoismaiden lisäksi myös Venäjän alkuperäiskansaa nenetsejä. Nenetsejä ovat koetelleet porojen massiiviset nälkäkuolemat.
Talvi 2019–2020 oli Forbesin sanoin todella huono. Silloin kuoli paljon poroja myös Suomessa ja Norjassa.
Pohjoismaissa porokuolemat haittaavat lihatuotantoa. Poronhoitajat käyttävät silloin tällöin lisäruokintaa eläimilleen, mutta se on kallista ja vaikuttaa eläinten käyttäytymiseen sekä lihan makuun.
Nenetseille porot mahdollistavat liikkumisen paikasta toiseen ja toimivat ravinnon lähteenä. Heillä ei ole käytössä lisäruokintaa, joten kun kymmeniätuhansia poroja kuolee, he menettävät liikkumismahdollisuutensa. Heidän on koottava karjansa uudestaan ja nojauduttava ruoanhankinnassa kalastukseen.
Vesisade on uusi normaali
Siirtymä vesisadevaltaiseen aikakauteen arktisella alueella tapahtunee vuosien 2050 ja 2080 välillä. Vesisateet lisääntyvät erityisesti tiettyinä vuodenaikoina, kuten syksyllä. Vanhojen ennusteiden mukaan muutos olisi tapahtunut vasta vuosikymmeniä myöhemmin.
Forbesin mukaan poikkeavuudet ovat alkaneet näyttää uudelta normaalilta.
– Poronkasvattajat totesivat jo vuonna 2013, että jos tämä on uusi normaali, me olemme vaikeuksissa. Sitten aloimme muiden tutkijoiden kanssa tarkastella, mikä aiheuttaa runsassateisia talvia.
Päällimmäiseksi syyksi osoittautui romahdus merijään määrässä Barentsin- ja Karanmerillä. Kun paksu jää sulaa, se vapauttaa ilmaan paljon kosteutta. Kostea ilma virtaa mereltä mantereelle. Jos mantereella on yli nolla astetta lämmintä, muodostuu sadetta.
– Huhtikuussa ja marraskuussa on aina ollut pieniä sateita, mutta nyt sateet runsastuvat ja niitä saattaa tulla keskellä talvea. Kuten kaksi talvea sitten, kun vettä satoi tammikuussa. Sen seurauksena lumen päällä oli monta kerrosta jäätä ja siitä tuli läpäisemätöntä. Kun kävimme silloin Ylä-Lapissa, näimme kuolleita poroja kaikkialla, Forbes muistelee.
Lämpö haihtuu arktisista meristä hitaasti. Sen häipymiseen tarvitaan Forbesin mukaan useita viileitä vuosia, ellei jopa viileää vuosikymmentä.
Tumma avoin meri vetää kesäisin lämpöä puoleensa, kun valoa on ympäri vuorokauden. Näin jäinen aika merellä lyhenee, mikä taas lisää sateita maalla.
Runsaiden vesisateiden seurauksena lumipeite vähentyy, ikirouta sulaa nopeammin ja jokien lisääntynyt virtaama aiheuttaa tulvia.
Suomen ilmastotoimet hyviä
Mikäli ilmaston lämpeneminen saadaan pysymään alle 1,5 asteessa, vesisateet eivät välttämättä muutu dominoiviksi kaikissa osissa arktista aluetta. Nykyisellä kehityksellä siirtymä on todennäköinen.
Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää lämpeneminen 1,5 asteessa maailmanlaajuisesti. Kuitenkin arktisella alueella, kuten Pohjois-Siperiassa on koettu jopa neljän asteen lämpenemistä viime vuosikymmeninä.
– Monesti ihmiset kuvittelevat, että lämpeneminen tarkoittaa kuumia kesiä. Täällä suurempi ongelma on lämpimät talvet. Toki kesälläkin on kuumia helleaaltoja useammin. Viime vuonna Itä-Siperiassa oli 45 astetta lämmintä, mikä aiheutti metsäpaloja, Forbes kertoo.
Forbesin mukaan Pariisin sopimus on tärkeä muutoksen ehkäisyssä, mutta emme tällä hetkellä saavuta sen tavoitteita. Ihmiset ovatkin alkaneet etsimään ratkaisuja muun muassa tekniikasta.
Tutkija pitää Suomen ilmastotoimia kuitenkin hyvinä.
– Suomessa maksetaan paljon suurempaa veroa autoilusta kuin Yhdysvalloissa, jossa ajetaan isommilla autoilla. Siellä kannustetaan ajamaan isommilla autoilla ja kuluttamaan enemmän rahaa. Mielestäni tällaisen saastuttavan kuluttamisen kannustimia pitäisi vähentää. Suomessa on esimerkiksi hyvä matkustaa junalla.
Koronan myötä monet lentoyhtiöt lopettivat toimintansa hetkeksi. Se auttoi Forbesin mukaan vähän, mutta ei tarpeeksi. Nyt matkailu on taas elpynyt ja lentoyhtiöt haluavat meidän lentävän enemmän.
Viimeiset 30 vuotta ovat antaneet esimakua, miten Lapin ilmasto on muuttumassa.
Suomen ilmastopaneelin raportin mukaan Lapin keskilämpötila oli vuosina 1991–2020 0,5–0,7 astetta korkeampi kuin vuosina 1981–2010. Pakkaspäivien määrä väheni kuudella per vuosi.
Lumensyvyys hupeni keskimäärin kaksi senttiä vuosikymmenessä kaikkialla muualla paitsi pohjoisimmassa Lapissa, jossa se kasvoi saman verran.
Vuotuinen sademäärä kasvoi Rovaniemellä kaksi, Sodankylässä kolme ja Utsjoella yksi prosenttia.
Tästä eteenpäin lämpeneminen kiihtyy.
Suomen ilmastopaneelin viime vuonna julkaiseman raportin mukaan vuosisadan puoliväliin mennessä Lapin keskilämpötila nousee 2,0–3,2 astetta. Samaan aikaan sademäärä kasvaa 6–11 prosenttia.
Terminen talvi lyhenee 30–40 vuorokautta. Terminen talvi tarkoittaa, että vuorokauden keskilämpötila pysyttelee nollan alapuolella. Tällä hetkellä se kestää Lapissa keskimäärin noin seitsemän kuukautta.
Lämpenemisen vaikutus tulviin on epävarmaa.
Toisaalta lumen vähentyminen keskitalvella vähentää kertyvän lumen määrää ja pienentää tulvariskiä. Toisaalta sademäärä kasvaa syksyllä ja keväällä, ja tämä voi kasvattaa tulvia etenkin lähivuosikymmeninä.
Lapissa on Suomen maakunnista eniten merkittäviä tulvariskialueita: Rovaniemi, Kemijärven kaupunki, Kittilän ja Ivalon taajamat Tornion kaupunki ja Kemi.
Viimeksi mainittua uhkaa meritulva ja viittä muuta joen aiheuttama tulva.
Vuosisadan loppuun mennessä sydäntalvi lämpenee 4–5 astetta. Kaikkien kylmimmät talvet lämpenevät suhteessa eniten, Ilmatieteen laitoksen tutkija Kimmo Ruosteenoja arvioi viime syksynä.
Arvio perustuu todennäköisimpänä pidettyyn ilmastonmuutosskenaarioon. Siinä koko maapallo lämpenisi 2,5–3 astetta verrattuna esiteolliseen aikaan.
Lunta sataa ainakin aluksi enemmän kuin nyt, mutta talven lyheneminen vähentää toisaalta lumimäärää.
Tulevaisuudessa osa talvista on erittäin runsaslumisia, mutta on myös talvia, jolloin sataa vain vähän lunta.