Entistä ehompi

Työtasolla pötköttävä täytetty jääkarhu on vaikuttava näky.

Kellertävänvalkoinen turkki on paksu ja tiheä ja tassunpohjien halkaisija reilun vaaksan mittainen. Eläessään tämä nuori naaraskarhu on painanut jopa neljäsataa kiloa, arvioi eläintentäyttäjä Sami Karppinen.

Nyt jääkarhu makaa pöydällä tiedekeskus Arktikumin työtiloissa Rovaniemellä Karppisen ehostettavana. Luvassa on muun muassa "kasvohoito ja pedikyyri", sillä kuonon karvoitus on kulunut puhki ja melkein kaikki kynnet irronneet.

– Näyttelyvieraat ovat irrottaneet niitä matkamuistoksi, näyttelymuotoilija Anna Hyvönen arvelee.

Uudet kynnet jääkarhu saa lainata ruskeakarhulta, joita mikkeliläinen Karppinen on uransa aikana täyttänyt satoja.

– Niitä pitää vain vähän lyhentää, sillä jääkarhun kynnet eivät ole noin terävät, Karppinen valaisee.

Kuonon uuteen karvapeitteeseen Karppinen nyppii ainekset jääkarhun omista tassuista – niissä kun on mistä ottaa. Karvojen kiinnittäminen on erityisen tarkkaa työtä, sillä lopputuloksen pitää näyttää aidolta.

– Oli tosi mahtavaa, että saatiin tänne ammattilainen tekemään tämä. Samalla saadaan pientä ehostusta näyttelyn muillekin eläimille, Hyvönen kiittelee.

Arktikumin jääkarhu on elänyt ja kuollut aikanaan Korkeasaaren eläintarhassa Helsingissä. Rovaniemelle täytetty eläin saapui heti tiedekeskuksen valmistuttua 90-luvun alussa. Viimeiset 17 vuotta jääkarhu on ollut näyttelyvieraiden ihasteltavana kosketusetäisyydellä, mikä näkyy kulumisena.

Uudessa, joulukuussa avautuvassa näyttelyssä jääkarhu pääsee jälleen paraatipaikalle mutta sen verran korkealle, ettei joka vieras yllä siihen koskemaan. Kun uutta Arktikumin näyttelyä alettiin suunnitella, oli ilman muuta selvää, että jääkarhu halutaan säilyttää.

– Jääkarhu on sekä arktisen symboli että ilmastonmuutoksen symboli, tiedetoimittaja ja näyttelyn käsikirjoittaja Marjo Laukkanen sanoo.

– Lisäksi näyttelyn valokuvavirrasta näkee, että jääkarhu on ollut hitti.

Arktikumin uuden näyttelyn nimi on "Vastakohtien arktis". Arktisia eläimiä esittelevässä osuudessa teema näkyy esimerkiksi niin, että eksoottisen ja suuren jääkarhun rinnalla kerrotaan arkisista ja pienistä hyttysistä.

– Hyttynen on kokoaan suurempi ja merkittävämpi eläin, Laukkanen sanoo.

Vastakohdat korostuvat myös arktisen kahdeksasta vuodenajasta kertovassa osuudessa: kesän lämpö ja vehreys kohtaavat kaamoksen kylmyyden ja pimeyden.

Aiempien näyttelyiden tavoin luvassa on myös tuhti tietopaketti kryosfääristä eli veden kiinteistä olomuodoista. Näyttelyvieraiden suosikkiaiheelle, revontulille, on varattu kokonainen huone.

Myös arktiset kasvit ovat tärkeä osa näyttelyä.

– Arktisella alueella elää yli 21 000 lajia, joista ihminen on yksi, Laukkanen huomauttaa.

Ihmistäkään ei ole silti unohdettu: yksi näyttelyn teemoista on arktinen arki eli se, miten ihminen elää arktisella alueella.

Kaiken näyttelyssä kerrotun pohjana on tutkittu tieto. Laukkanen kertoo, että tiedon keräämisessä monien eri alojen tutkijat ovat olleet korvaamaton apu.

Varsinainen näyttelyn suunnittelu ja kokoaminen on tehty ja tehdään pitkälti Arktikumin oman väen voimin. Uuden näyttelyn budjetti on miljoona euroa, jonka päälle tulee henkilöstön projektiin käyttämä työpanos.

Avajaiset ovat joulukuussa, mutta näyttelyä täydennetään ja päivitetään senkin jälkeen.

– Nyt rakennetaan runko, johon pystytään lisäämään esimerkiksi toiminnallisia osioita myöhemminkin, Hyvönen sanoo.

Näyttelyn kohderyhmänä ovat niin matkailijat kuin kaikenikäiset rovaniemeläiset. Koululaisryhmiä Arktikumissa on käynyt ahkerasti jo aiempien näyttelyiden aikaan. Hyvönen toivoo, että jatkossa näyttely houkuttelisi Arktikumiin myös paikallista varttuneempaa väkeä.

– Mikä toimii lapsille, toimii yleensä myös aikuisille, hän sanoo.