Anna Leskinen, 28, haaveilee siitä, että hänen vaatekaapissaan olisi pelkästään hänen itsensä tekemiä vaatteita.
– Nytkin päällä on toppi, villatakki, hame ja villasukat, jotka olen tehnyt, Leskinen kertoo.
Vaatteilla on väliä, sillä tekstiili- ja muotiteollisuus on maailman toiseksi saastuttavin teollisuudenala, joka tuottaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin lento- ja laivaliikenne yhteensä.
Anna Leskisen tekemiä vaatteita villapaidoista bikineihin voi bongata hänen Instagram-tililtään sunnuntaijuttuja.
Pikamuotia kirpparilta – ei kiitos
Aiemmin Leskinen osti paljon vaatteita kirpputoreilta, mutta nykyään se on vähentynyt.
– Tuli ostettua hetken mielijohteesta jokin vaate kirpparilta, jota käytin muutamia kertoja ja laitoin uudestaan eteenpäin. Onhan sekin sellaista pikamuotiin verrattavaa ostoskäyttäytymistä, hän pohtii.
Viimeisimmän vaatekappaleen hän on ostanut kaupasta vuonna 2021.
– Ostin silloin farkut, koska niitä on aika hankala tehdä itse.
Nykyään Leskinen kertoo ostavansa vaatteita kirpputoriltakin vain tarpeeseen.
– Enää en mene pyöriskelemään ja katselemaan, että löytyisiköhän jotain kivaa. Löysin vasta talvikengät ja talvitakin käytettynä, ja ne tulivat käyttöön ja tarpeeseen.
Itse tehty on eettisempää
Kirpputoreja löytyy nykyään myös verkosta ja sovelluksina. Zadaa ja Tise ovat esimerkkejä sovelluksista, joissa voi itse myydä vaatteitaan ja ostaa muilta.
– Ei tarvitse kierrellä monia kirpputoreja läpi vaan voi hakea sovelluksesta tietyn kategorian vaatteita, Anna Leskinen vinkkaa.
Itsetehdyissä vaatteissa häntä kiehtoo se, että välistä jää monta epäeettistä vaihetta pois verrattuna siihen, että ostaisi vaatteen kaupasta.
– Ainakin tietää, kuka vaatteen on tehnyt. Toki siinä on se kysymys, että ovatko langat ja kankaat eettisesti valmistettuja.
Samalla tulee luonnollisesti kulutettua vähemmän, sillä vaatteiden tekemiseen kuluu aikaa.
– Itsetehtyjä vaatteita myös varjelee ja huoltaa ihan eri tavalla, sillä on nähnyt vaivaa niiden tekemiseen, Leskinen sanoo.
Samoin huonekaluja löytyy Leskisen mukaan hyvin käytettynä esimeriksi Tori.fi:stä.
– Ainoastaan sängyn ja muutaman maton olemme puolison kanssa ostaneet uutena. Kaikki muut huonekalut on ostettu käytettyinä.
Taitoliitto valitsee vuosittain Vuoden käsityötekniikan, ja vuonna 2021 se oli parsiminen ja paikkaus.
– Ennen vanhaan vaatteet olivat todella tärkeitä ihmisille eikä niitä heitetty pois, jos vaatteeseen tuli vaikkapa reikä. Neuletakista voi tulla ihan kuin uusi, kun viitsii vain huoltaa, Leskinen huomauttaa.
Vaihtelua omiin vaatteisiin voi saada tekemällä vaatevaihtoja ystävän kanssa.
– Minulla, siskollani ja äidilläni on aika samanlainen sisustusmaku, joten olemme vaihtaneet jopa nojatuolit päikseen äitini kanssa.
Hääjuhlan koristeet ja mekko löytyivät käytettyinä
Omaan hiilijalanjälkeensä voi vaikuttaa myös esimerkiksi ruokavaliovalinnalla ja kierrättämisellä.
– Syön kasvisruokaa ja kierrätän. Kuljen lähinnä bussilla, kävellen tai pyörällä. Asumme puolisoni kanssa melko pienessä kaksiossa, Leskinen kertoo.
Leskinen meni naimisiin puolisonsa kanssa pari vuotta sitten. Kaikki hääjuhlan koristeet löytyivät joko kotoa tai käytettynä, kirpparilta esimerkiksi vanhoja valokuvakehyksiä. Häämekon Leskinen hankki edullisesti Tori.fi:stä.
Kestävämmän kuluttamisen ei Leskisen mukaan tarvitsisi olla tylsää ja ankeaa. Kaikesta ei tarvitse luopua.
– Jokainen tekee kestävämpiä valintoja oman elämäntilanteensa ja jaksamisensa mukaan, mutta pienilläkin teoilla on merkitystä.
Ylikulutuspäivä kertoo, milloin maapallon kapasiteetti loppuu
Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin suomalaiset, tarvittaisiin melkein neljä maapalloa kattamaan luonnonvarojen käyttö kestävästi.
Vuosina 2022 ja 2023 luonnonvarat kulutettiin Suomessa loppuun maaliskuun loppuun mennessä. Tänä vuonna Suomen ylikulutuspäivä on siirtynyt eteenpäin ja oli 12. huhtikuuta.
Ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.
Maailman ylikulutuspäivä on viime vuodet pysytellyt heinä- ja elokuun vaihteessa.
Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan suurimmat syyt maailman luonnonvarojen ylikulutukseen ovat energiantuotanto, liikenne ja ruoantuotanto.