Ampiaisilla on nyt kova työstressi.
Pesät ovat täynnä nälkäisiä toukkia, joille työläisampiaiset koettavat hiki hatussa kerätä ravintoa.
– Työtä on siis enemmän kuin ne ehtivät hoitaa ja ne kantavat huolta lähisukulaisista, eli ampiaisen näkökulmasta nyt on tosi kyseessä, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Jouni Sorvari.
Yhdessä pesässä voi loppukesästä asustaa useita tuhansia ampiaisia. Ruokittavia suitakin on satoja tai tuhansia.
– Juuri siksi ampiaiset tuntuvat loppukesästä erityisen ärhäköiltä ja ne tuntuvat tulevan liian iholle.
Lihapullia toukille
Työläisampiaiset etsivät sokeria ja proteiinia. Sokerin se tarvitsee omaksi polttoaineekseen, proteiini viedään toukille.
– Ja koska ruokittavia on paljon, ampiaiset vaikuttavat hermostuneemmilta ja tulevat helpommin ihmisten ruokapöytiin ja terasseille norkoilemaan tai yrittävät lautaselle tai juomalasiin.
Sorvarin mukaan ampiaista saattaa houkuttaa myös oluelta tai pihviltä tuoksahtava hengitys.
Proteiinin ampiainen metsästää tyypillisimmin muista hyönteisistä.
– Hyvin usein se esimerkiksi kerää puista kirvoja, joten siinä mielessä ampiainen on myös hyötyeläin, Sorvari toteaa.
Tehokkuuden maksimoimiseksi työläisampiainen yrittää kerätä yhdellä saalistusreissulla mahdollisimman paljon proteiinia.
– Se jauhaa saaliinsa ja pyörittää siitä lihapullan, jonka se kantaa pesään.
Hyönteislihapullasta leivotaan niin iso, että ihminenkin voi nähdä sen paljaalla silmällä.
– Kyllä se isompi on kuin nuppineulan pää.
Määrä vaihtelee vuorovuosittain
Tänä vuonna ampiaiskesä on tuntunut poikkeuksellisen runsaalta.
Myös Sorvari on kuullut tuttaviltaan useista ampiaisen pistoista. Hän ei silti luonnehtisi määrää poikkeukselliseksi.
Selitys runsauden illuusiolle piilee siinä, että yleisimmät ihmistä häiritsevät yhteiskunta-ampiaisemme eli piha-ampiainen ja saksanampiainen elävät kahden vuoden rytmissä. Joka toinen kesä kanta on pienempi ja joka toinen kesä isompi.
– Nyt on meneillään isomman kannan vuosi.
Sorvari on seurannut ampiaisten runsauden vaihtelua vuodesta 2008 useilla paikkakunnilla Helsingistä Ouluun.
– Kaikkialla maassa näyttää olevan sama, että parillisina vuosina on enemmän ampiaisia.
Lappi saanee pian uuden ampiaislajin
Lapissa näistä kahdesta ampiaislajista tavataan vain piha-ampiaista, joka on levittäytynyt koko maahan.
Sorvari ennustaa kuitenkin myös saksanampiaisen valloittavan Lapin pian.
Laji on tullut Suomeen vuosituhannen alussa ja on leviämässä nopeasti kohti pohjoista.
– Se on jo nyt levittäytynyt Oulu–Iisalmi -korkeuksille ja pärjää varmasti pohjoisempanakin, joten kyllä sitä varmaan tavataan Lapissakin tulevina vuosina.
Jalat alle, jos parvi tulee kohti
Piha-ampiainen ja saksanampiainen rakentavat pesän yleensä maahan.
Pesä voi olla myös esimerkiksi halkoliiterissä, puuceessä, talon tai mökin seinärakenteissa tai jopa puutarhakalusteissa.
Jos osuu vahingossa pesälle, Sorvari neuvoo poistumaan paikalta rauhallisesti. Jalat kuitenkin kannattaa ottaa alle, jos ampiaisparvi lähtee käymään päälle.
– Ampiainen toki aivan varmasti lentää nopeammin kuin ihminen juoksee, mutta yleensä ampiaiset eivät halua seurata ihmistä kovin kauas. Ne ovat huolissaan omasta pesästä ja haluavat palata vartioimaan sitä.
Ampiaisen pisto on myrkyllinen, ja allergiselle se voi olla hengenvaarallinen.
Älä yritä poistaa pesää itse
Sorvari sanoo, että ampiaispesän poistoon ei pidä ryhtyä itse kesken kesän.
Tuholaistorjuja kannattaa kutsua poistamaan pesä, jos se on paikassa, jossa kulkemista ei voi välttää. Poisto kannattaa myös, jos on riski, että lemmikkieläimet osuvat pesän lähistölle vahingossa.
Jos pesän seutua on mahdollista vältellä, ongelma hoituu itsestään ajan kanssa. Yleensä ampiaisista johtuva häiriö loppuu syyskuun aikana – sitä aikaisemmin, mitä pohjoisempaan mennään.
– Pesä on yksivuotinen ja kesän päätteeksi kuningatar kuolee. Uudet kuningattaret talvehtivat ja perustavat keväällä uuden pesän eri paikkaan.
Helpoiten pesäongelman voikin ratkaista heti alkukesästä.
– Silloin kannattaa tarkistaa, onko kuningatar rakentamassa pientä pallopesän alkua ihmisen reviirille. Vielä siinä vaiheessa kuningatar on yksin, ja silloin pesän uskaltaa poistaa itsekin.
Valepesät ja vesipussit eivät toimi
Urbaaneista pesänestokikoista kuten virkatuista valepesistä tai vedellä täytetystä muovipussista ei Sorvarin mukaan ole mitään hyötyä.
– Ampiaiset voivat rakentaa pesänsä aivan vanhojen pesien viereen, mikä todistaa valepesän tehottomuuden.
Vesipussikikkaa Sorvari on testannut itsekin.
– Asensin pyydyksiä ja ihan yhtä paljon tuli ampiaisia niihin, joiden lähellä oli vesipussi ja niihin, joiden lähellä ei ollut.
Luomukonstina Sorvari mainitsee linnunpönttöjen asettelun ampiaista houkuttelevien paikkojen lähelle. Erityisesti kannattaa suosia kirjosiepoille ja talitinteille sopivia pönttöjä.
– Varsinkin kirjosieppo on tehokas pyydystäjä ja se pesii samaan aikaan ampiaisen kanssa. Silloin pesäänsä vasta aloitteleva kuningatar voi joutua itse saaliiksi.