Kilpisjärven rannalla kylän pohjoispäässä oleva Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologinen asema on sekä tieteellisesti että paikallisyhteisön kannalta merkittävä laitos.
Uusi johtaja ja palvelukoordinaattori ovat tuoneet asemalle uudistuksia.
– Aseman ympärillä käy positiivinen kuhina. Lapissa toimivat yliopistot tekevät aktiivisesti yhteistyötä ja selvästi haluavat ottaa kärkipaikan arktisessa tutkimuksessa, sanoo Kilpisjärven biologisen aseman johtaja Jouni Heiskanen Helsingin yliopistosta.
Heiskanen aloitti aseman johtajana maaliskuussa 2020. Hän toimii myös Hangossa ja Hämeenlinnassa sijaitsevien biologisten tutkimusasemien johtajana. Vastuulla on erityisesti asemien toiminnan pitkäaikaissuunnittelu.
– Onneksi olen pandemiasta huolimatta päässyt käymään asemilla muutaman kerran. Olemme taklanneet pitkien etäisyyksien haastetta myös lisäämällä digitaalisuutta, kuten etäkokouksia. Digitaalisuuden lisääminen on muutoinkin tutkimusasemien yhteisiä teemoja.
Asemien arjesta vastaa paikallinen henkilöstö, jota Kilpisjärvellä vetää palvelukoordinaattori Hannu Autto. Ketomellasta lähtöisin oleva Autto aloitti tehtävässään alkuvuonna 2021.
Pitkiä seurantajaksoja
Kilpisjärven biologisen aseman tieteellisen selkärangan ovat muodostaneet pitkäaikaisseurannat, joilla on tarkkailtu muun muassa linnuston ja kasvien tilaa. Seurannat jatkuvat edelleen, ja niiden tulosten saatavuutta on tarkoitus parantaa.
– Seurannat pyritään liittämään osaksi kansainvälisiä digitaalisia verkostoja, jotta ne hyödyttäisivät mahdollisimman laajasti maailmanlaajuista tutkimuskenttää, Heiskanen kertoo.
– Olemme myös aloittaneet uusia seurantoja. Esimerkiksi laaja luonnon monimuotoisuuden seuranta aloitettiin vuonna 2020. Olemme lisäksi parhaillaan liittymässä kansainväliseen kasvihuonekaasuja havainnoivaan tutkimusinfrastruktuuriin.
Tutkimusta pyritään tekemään tunnetuksi myös paikallisesti. Parhaillaan meneillään on Lapin liiton rahoittama Tiedepolku-hanke, jossa Kilpisjärven lähialueen poluille tuotetaan tiedesisältöä.
Tutkimukseen perustuvaa visualisoitua sisältöä jaetaan kävijöille digitaalisesti, esimerkiksi matkapuhelimen kautta.
– Tiede tekee monesti näkyväksi sen, mitä paljain silmin ei näe. Tieteen kautta voimme antaa luontopolulla kävijälle syvemmän kuvan siitä, mitä luonnossa itse asiassa tapahtuu, Heiskanen kuvaa.
Osana paikallisyhteisöä
Biologisen aseman sijainti on suomalaisittain ainutlaatuinen. Ympärillä on poikkeuksellista luontoa, mutta myös saamelaiskulttuuria ja kansainvälistä turismia.
Heiskanen sanoo, että aseman kannattaa kytkeytyä paikalliseen ympäristöön entistä vahvemmin. Tämä voi merkitä esimerkiksi tiiviimpää vuoropuhelua poronhoitajien kanssa ja tiedeturismin kehittämistä.
– Tutkimusteemojen kautta voimme ymmärtää paremmin esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia perinteiseen elinkeinonharjoittamiseen.
– Luonnontieteiden lisäksi yhteiskuntatieteellinen, esimerkiksi saamelaisuuteen liittyvä tutkimus on ollut kasvussa. Ehkä saamelaisuus voisi jatkossa näkyä enemmän asemien vierailijoillekin, Heiskanen arvioi.
Kilpisjärven biologinen asema
Helsingin yliopiston alainen
Perustettu vuonna 1964, laajennusosa valmistunut 2003
Johtaja Jouni Heiskanen, entinen pitkäaikainen johtaja Antero Järvinen
Pyrkii mahdollistamaan korkeatasoisen tutkimuksen ja koulutuksen Kilpisjärvellä
Vakinaista henkilökuntaa kuusi henkilöä, kesäkaudella neljä lisää
Vierailevat tutkijat ja taiteilijat tekevät vuosittain noin 7000 työpäivää
Opiskelijakursseja vuodessa 6–10 kappaletta
Biologisella asemalla toimii myös Suomen biotaiteen seuran taiteilijaresidenssi. Residenssissä asuvat taiteilijat käyttävät aseman palveluja ja saavat työskennellä niillä välineillä, joita asemalla on tutkimustoimintaa varten.
Biotaiteessa hyödynnetään luonnontieteitä, joten yhteistyö on luontevaa.
Residenssin mentorina toimii taiteilija-tutkija Leena Valkeapää. Hän tutustuttaa taiteilijoita seutuun ja tarjoaa kollegiaalista seuraa.
– Pohjoiseen ja ilmaston muuttumiseen liittyvät kysymykset kiinnostavat taiteilijoitakin, ja näissä ajankohtaisissa sisällöissä asema on keskeisellä paikalla. Myös välitön ympäristö tarjoaa erilaisia ainutlaatuisuuksia.
Kilpisjärven seutu on esimerkiksi äänitaiteilijoille kiinnostava ympäristö niinä vuodenaikoina, kun moottorikelkka- tai lentoliikennettä ei ole.
– Melusaasteen puuttuminen on mahdollistanut mikroskooppisten äänien tallentamisen, Valkeapää kertoo.