Raa­ka­ruo­ka vai kui­va­muo­na?

Kana-sika-kalkkuna on Ritan mielestä mitä suurinta herkkua.

3,5 kuukauden ikäinen labradorinnoutaja odottaa niin maltilla kuin pentu vain osaa, kun raahelainen Aija Rantasuo annostelee kuppiin sen päiväruuan. Seoksessa on myös kasviksia ja öljyä ja vähän jo aikuisten koirien ruokaa – tottumisen vuoksi.

Alkupaloiksi Rita popsi talon oman kanalan munan, kuorineen päivineen. Jälkiruuaksi ja koulutusnameiksi on pieniä palasia Rantasuon itse tekemästä kosteasta makupalasta, joka sisältää kananlihaa, maksaa ja munaa.

Aikuisten koirien herkut sulavat pöydällä: rouheita palasia naudan kurkkutorvea, sitten mahaa, sydäntä ja lihaa, sekä ihan tavallista sika-nauta-jauhelihaa. Ja kunnon köntti oikeaa naudanluuta!

– Possun rustoluu on pennulle parempi, Rantasuo kertoo, mutta Rita opettelee välillä aikuisten tavoille jo tässäkin.

Videolla Aija Rantasuo esittelee raakaruokia, joita syöttää koirilleen.

Rantasuo on siirtynyt koirillaan pelkkään raakaruokaan, eikä voisi kuvitella enää tekevänsä toisin.

– Kun olin tarpeeksi monta kertaa lyönyt päätä seinään ja vienyt turhaan rahaa eläinlääkäriin, hän kuvailee syytä.

Pissatulehdukset, HOD-kasvuhäiriö, ihosta kuoriutuvat tassukarvat ja hiivaiset korvat – ne kaikki olivat tulleet vuosien varrella tutuiksi. Rantasuon mukaan ne liittyivät koirien silloiseen kuivaruokaan.

Nyt hän ei näe enää mitään muuta vaihtoehtoa, ja on kouluttautunut myös raakaruokintaohjaajaksi. Raakaruoka on hänen mielestään hyödyllisempää sekä koiralle että sen hyvinvoinnista huolehtivalle, ja maksavalle, omistajalle.

Nykytiedon mukaan raakaruoka on koiralle terveellisempää kuin teollinen kuivamuona. Näin sanoo tutkimusjohtaja ja kliinisen tutkimuksen dosentti Anna Hielm-Björkman Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.

Muuta kuin kuivaruokaa tutkii maailman yliopistoissa Hielm-Björkmanin mukaan tällä hetkellä vain kaksi koiranruokateollisuudesta riippumatonta tutkimusryhmää. Toinen on hänen johtamansa Dogrisk ja toinen Uudessa-Seelannissa.

Hänen kokemuksensa mukaan raakaruuasta puhuminen on helpottunut samalla, kun ultraprosessoidun ruuan haitat ihmiselle on alettu tunnistaa. Eläinten ruokien kohdalla ultraprosessointia ei ole määritelty virallisesti.

Syy–seuraus -suhdetta ei vielä täysin ymmärretä, mutta metabolisia eli aineenvaihduntaan liittyviä sairauksia löytyy Hielm-Björkmanin mukaan vähemmän niistä populaatioista, jotka syövät prosessoimatonta ruokaa.

Ihan niin ei Hielm-Björkmanin mukaan voi sanoa, että raakaruokittu koira ei olisi koskaan lihava, mutta erittäin harvoin näin on. Tämä johtuu siitä, että raakaruokaa syövän koiran aineenvaihdunta toimii eri tavalla, jolloin se käyttää kehoonsa kertyvää rasvaa energianlähteenä.

Kuivamuonasta on hiilihydraatteja jopa 40–65 prosenttia, jolloin ylijäämä varastoituu kehoon rasvaksi.

– Raakaruokaa syövillä koirilla on pienet rasvavarastot ja ne ovat lihaksikkaita, Hielm-Björkman sanoo.

Hän korostaa, että tutkijoiden tehtävä ei ole toimia kuivamuonaa tai purkkiruokaa vastaan, vaan etsiä tietoa sitäkin varten, miten valmisruokien terveysvaikutuksia olisi mahdollista parantaa.

Hyvä, pieni kakka kertoo Aija Rantasuon mukaan siitä, että koiran suolisto on kunnossa. Ravinteet ovat imeytyneet hyvin. Koiran ei kuulu ulostaa jättipökäleitä eikä löysiä läjiä.

– Kun suolisto voi hyvin, koira voi hyvin, tiivistää merijärveläinen Anni Nevala, joka on kouluttautunut koirien ravintoterapeutiksi.

Nevalalla on ollut 60 pentuetta sekä yli 300 kasvattia. Trimmaajana hän käsittelee lisäksi paljon muitakin koiria kuin omiaan.

– Näen joka päivä koiria, jotka voivat huonosti, koska niiden ravinto ei ole lajityypillistä, hän sanoo.

Kahdeksan vai 800 aineenvaihduntamuutosta? Kun koira syö kuivamuonaa, sen aineenvaihdunnassa tapahtuu jälkimmäinen määrä, Anna Hielm-Björkman sanoo. Raakaruualle vastaavaa muutosprosessia ei tarvita.

– Viitteitä on, että kuivamuonaa syövän koiran elimistö on täysin ylirasittunut, Hielm-Björkman huomauttaa.

Hänen ryhmänsä koiratutkimuksissa on tehty samanlaisia havaintoja kuin ihmistutkimuksissa: korkeaa kolesterolia sekä korkeita munuais- ja maksa-arvoja nähdään enemmän runsashiilihydraattisten kuivanappuloiden syöjillä kuin runsaasti eläinrasvoja syövillä.

Helppo, nopea ja käytännöllinen lemmikkien ruoka on iso bisnes. Mitallinen nappuloita kuppiin, aina raikasta juomavettä ja silloin tällöin hampaita työllistäviä purutikkuja – ja siinä se.

Tämä on Anna Hielm-Björkmanin mukaan vaikuttanut myös aiheeseen liittyvien artikkeleiden julkaisemiseen. Jos esimerkiksi eläinlääkäreiden ammattilehti on ollut riippuvainen koiranruokamainoksista ja niistä saamistaan tuloista, ei raakaruoka-artikkeli ole välttämättä mennyt läpi.

Hielm-Björkman kertoo, että tuleville eläinlääkäreille opetetaan koirien ruokintaa koko kuuden vuoden opiskelun aikana vain kaksi tuntia. Lisäksi kuivamuonasponsorit pitävän eläinlääketieteen opiskelijoista hyvää huolta.

– Eläinlääkärin ei tulisi tänä päivänä olla se, joka antaa omistajille ravintoneuvoja koiran ruokavaliosta, hän sanoo.

Lemmikkieläinten ruokavalion yliopistokoulutus puuttuu toistaiseksi. Tietämyksen parantamiseksi Helsingin yliopisto valmistelee riippumatonta koulutusta osaksi eläinlääketieteen opintoja.

Raakaruokintaohjaajan ja koiran ravintoterapeutin koulutuksia järjestää Luonnollinen ruokinta -niminen yritys.

Rantasuo ja Nevala eivät pidä raakaruokaa vaivalloisena, ja se on heidän mukaansa edullistakin.

Tavallisesta ruokakaupasta saa monenlaista, usein edullisesti punalaputettuna, ja jos on mahdollista tehdä diili lähimaatilan kanssa, niin murkinaa saattaa irrota jopa ilmaiseksi. Raakaruokaa saa myös kiertävistä automyymälöistä ja eläintarvikeliikkeistä, myös valmisaterioina.

– Saattaa kuulostaa, että raakaruokinnassa on hirveästi hommaa, mutta ei ole, Rantasuo vakuuttaa.

Lähinnä on hänen mukaansa kyse siitä, että muistaa ottaa lihan sulamaan ajoissa. Sitten se punnitaan ja laitetaan tarjolle.

– Annanko koirien hyvinvoinnin ja terveyden isojen koiranruokafirmojen käsiin? Ruokinko koiran mieluummin laadukkaasti itse kuin vien sitä usein eläinlääkärille, Anni Nevala kuvailee eroavaisuuksia.

Aija Rantasuo tykkää joskus hifistelläkin, asetella ruuat kauniisti ja napata kuvan sosiaaliseen mediaan. Se ei ole kuitenkaan tärkeintä. Hänelle suurinta iloa tuottaa se, että hän ruokkii koiriaan hyvin.