Muhoksen Pirttijärven rannoilla on toukokuussa ihmetelty kalakuolemaa: järven rantavesiin on ajautunut satoja kuolleita kaloja, pääasiassa ahvenia.
– Pirttijärvi on matala ja rehevä ja siinä on ollut vedenlaatu-ongelmia ennenkin, vesitalousasiantuntija Jukka Tuohino Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (ELY) kertoo.
Kalakuolemia on tänä keväänä Tuohinon mukaan tullut tietoon Pohjois-Pohjanmaalta vain kaksi.
– Pirttijärven lisäksi olemme saaneet vain yhden ilmoituksen Kiimingistä pieneltä lammelta.
Määrä on Tuohinon mukaan normaali, sillä kalakuolemia ilmenee vuosittain vain muutama.
Tuohino epäilee Pirttijärven kalakuoleman syyksi järvessä kasvavaa lampisirppisammalta. Esiintymä tuli ELYn tietoon vuonna 2011, jolloin keskukseen tuli kysely Pirttijärvessä runsastuneesta sammaleesta.
– Maastokäynnillä sammal tunnistettiin lampisirppisammaleksi. Sitä kasvoi Pirttijärvessä 2011 matalilla suorannoilla vähäisinä kasvustoina, biologi Mirja Heikkinen ELYstä kertoo.
– Kesällä 2019 lampisirppisammalta esiintyi kaikilla kymmenellä vesikasvilinjalla pääosin yhtenäisenä vyöhykkeenä. Osin esiintyminen oli hyvin runsasta ja sammal kasvoi paksuna mattona järven pohjalla, Heikkinen lisää.
– Runsaan kasviaineksen hajottaminen kuluttaa happea, mikä voi olla syynä kalakuolemaan, Heikkinen kertoo.
Lampisirppisammal kasvaa Heikkisen mukaan yleisenä karujen lampien ja järvien rantavesissä, joskus myös rehevissä kirkasvetisissä järvissä. Sammal voi muodostaa laajoja, tiheitä kasvustoja. Lampisirppisammal kuuluu Suomen luontaiseen lajistoon. Se ei siis ole vieraslaji.
Isokokoisen ja nopeakasvuisen sammallajin esiintymät ovat niin suuria, että Biolan nostaa sammalta runsaista esiintymistä ja käyttää sitä biologisena suodatinmateriaalina harmaavesisuodattimissaan.
Nostomahdollisuus selvitetään yhteistyössä alueellisen ELYn kanssa. Vesisammaleen keruulle ei tarvita erityislupaa, mutta nostamisesta on tehtävä ilmoitus.