Tilhet ovat saapuneet kaupunkeihin pihlajanmarjoja syömään ja sen myötä on noussut esiin jokasyksyinen ongelma: lintujen törmääminen lasiseiniin, usein kuolettavin seurauksin.
Tilhi ei suinkaan ole ainoa laji, joka törmäilee laseihin. Samoin voi käydä esimerkiksi kuusitiaisille.
– Ikkunoihin törmääminen on merkittävä ihmisen aiheuttama lintujen kuolinsyy, jopa suurempi kuin liikenne, BirdLife Suomen suojeluasiantuntija Aapo Salmela kertoo.
– Suomessa ei oikein hyvin tunneta ongelman mittakaavaa, Salmela lisää.
Salmelan mukaan laajojen lasipintojen uhkia linnuille ei tällä hetkellä oteta rakennusmääräyksissä huomioon Suomessa mitenkään.
BirdLife Suomen jäsenyhdistys Tringa ry on tehnyt Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa kuntalaisaloitteen, jossa ehdotetaan näiden riskien sisällyttämistä rakennusmääräyksiin. Aloite on vielä käsittelyssä.
– Tärkein keino olisi yhtenäisen lasipinnan määrän rajoittaminen sekä heijastusten estäminen, Salmela tiivistää ratkaisut.
Jo olemassa olevissa rakennuksissa törmäysten määrää voidaan pienentää esimerkiksi erilaisin teippauksin, sillä ne ovat Salmelan mukaan tutkitusti tehokkaita.
Ikkunoihin kuolee liikenteeseen verrattuna tuplasti
Suomessa on tehty vain yksi tutkimus lintujen ikkunakuolleisuudesta. Kuolleisuuden suuruutta arvioitiin Lammin biologisella asemalla 1990-luvun alkupuolella kolmen vuoden aikana kerätyn aineiston pohjalta.
Lammilla tehdyistä havainnoista lintukuolleisuus laskettiin sekä kerrospinta-alaa että ikkunapinta-alaa kohden ja luvut suhteutettiin koko Suomea koskevaksi.
Molemmat lähestymistavat antoivat likimäärin samat arvot lintujen vuotuiselle ikkunakuolleisuudelle. Vaikka virheraja molemmilla laskutavoilla oli suuri, tutkimus päätyi summaamaan vuosittaiseksi ikkunatörmäyksissä kuolleiden lintujen määräksi vähintään kahdeksan miljoonaa lintua.
Vertailukohdaksi sopii liikenne, jonka on arvioitu tappavan runsaat neljä miljoonaa lintua vuodessa.
Keinoja törmäysten estämiseen on
Pääkaupunkiseudulla tehdyssä kuntalaisaloitteessa listataan useita lintujen törmäyksen estäviä keinoja.
Tutkitusti tehokkaita keinoja ovat aloitteen mukaan esimerkiksi kyllin tiheä tai riittävästi kontrastoiva pistekuviointi, vertikaalinen tai horisontaalinen viivakuviointi sekä himmennetyn lasimateriaalin ja muiden vähemmän heijastavien pintamateriaalien käyttö niihin soveltuvissa kohteissa.
Sen sijaan usein käytetyt haukkatarrat eivät ole toimivia.
Myös olemassa olevien rakennusten ikkunoiden muuttaminen lintuystävällisiksi jälkikäteen on mahdollista. Pintakuvioinnit on mahdollista toteuttaa teippausten tai tarroituksen avulla, ikkunoihin voidaan lisätä ikkunoiden hahmottamista helpottavia ristikoita ja muita rakenteita tai ikkunoiden pinta voidaan muutoin käsitellä mattapintaisemmiksi.