Metsähallitus on ennallistanut Temmesjoella ja sen valuma-alueella noin viisi kilometriä jokiuomaa kahdessa kohteessa: Loukkuneva-Isonevan suojelualueella Limingassa noin kaksi kilometriä sekä Veneneva-Pelson suojelualueella Siikalatvassa noin kolme kilometriä.
Kaksi vuotta kestäneiden töiden jälkeen jokiuoma on palautettu lähelle alkuperäistä rakennettaan. Ennallistamistöiden odotetaan parantavan joen kuntoa niin, että vettä olisi uomassa kuivanakin aikana, jolloin kalojen ja vesieliöiden elinolosuhteet paranevat. Myös joen virkistyskäytön ja kasteluveden saannin pitäisi kohentua.
Kapeaa ja mutkittelevaa Temmesjokea oikaistiin ja ruopattiin 1970-luvulla tulvasuojelun takia. Joen kunnostamista ovat toivoneet erityisesti jokivarren asukkaat.
Suunnittelija Jukka Kaiponen Metsähallituksen luontopalveluista kertoo, että työt alkoivat talvella 2021, mutta lämpimän kevään vuoksi ne jouduttiin lopettamaan aiottua aikaisemmin.
– Iso haaste oli, että kohteet olivat kolmen kilometrin päässä talvitien takana, eikä sinne ollut pääsyä kesällä.
Kun työt pääsivät taas käyntiin, vanhaa oikaistua uomaa ryhdyttiin täyttämään maa-aineksella.
– Entisten oikaisuuomien päihin tehtiin järeät padot, ettei vesi syövyttäisi maata vaan ohjautuisi takaisin alkuperäiseen jokiuomaansa, Kaiponen kertoo.
Temmesjokeen rakennettiin kivikynnyksiä ja lampia tasaamaan veden virtaamaa. Lammet toimivat myös kalojen ja vesieliöiden suoja- ja talvehtimispaikkoina sekä kaivuaikaisen kiintoaineksen laskeutumisaltaina. Lisäksi uomaan lisättiin puuainesta parantamaan vesieliöiden olosuhteita.
– Joessa elävien lajien kannalta on tärkeää, että uoman rakenne ja virtausnopeus vaihtelevat, Kaiponen korostaa.
Kivikynnykset ovat 20–30 sentin korkuisia, eivätkä ne ole esteenä kalojen liikkumiselle. Kynnykset kiihdyttävät virtaamaa ja hapettavat samalla vettä. Ylimmän ja alimman kivikynnyksen välisen vedenpinnan korkeusero on puolisentoista metriä.
Kunnostustöiden myötä myös suojeltujen soiden vesitalous palautuu vähitellen ennalleen.
Ennallistamistyöt saatiin päätökseen tämän vuoden keväällä, joskin säiden ja etäisyyksien lisäksi töiden edistymisellä oli vielä kolmaskin hidaste.
– Majava tuli tekemään alueelle paremmat padot, jotka jouduimme poikkeusluvalla purkamaan. On se melko taitava insinööri.
Alkukesän ja syksyn perusteella ennallistamistöiden tuloksia oli jo nähtävissä.
– En tiedä, miten vettä on jokivarren asukkaiden mielestä riittänyt, mutta alkukesällä ainakin näytti, että kunnostustyöt onnistuivat.
Kaiposen mukaan jokiveden määrän ja laadun pitäisi parantua Temmesjoen koko alajuoksulla.
Metsähallituksen suojelualueella Temmesjoen kunnostustyöt eivät enää jatku.
– Olemme koittaneet tehdä tämän nyt viimeisen päälle ja näyttää omalta osaltamme esimerkkiä. Joki on 73 kilometriä pitkä, ja vain osa siitä kulkee valtion suojelualueella. Haluamme kannustaa myös yksityisiä maanomistajia kunnostustöihin, Kaiponen sanoo.
Kaiposen mukaan lisätietoa vesistön kunnostushankkeisiin saa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY).
Töiden pitkän aikavälin vaikutuksia seurataan.
– Normaali seurantasykli ennallistamistyön jälkeen on yksi, viisi ja kymmenen vuotta. Loukkunevan kohteessa käydään aluksi varmaankin vuosittain tarkistamassa, ovatko jäät liikutelleet kivikynnyksiä tai onko muodostunut nousuesteitä.
Metsähallitus toteutti noin 265 000 euron kunnostusurakan EU:n Hydrologia-LIFE -hankkeen rahoituksella.