Teksti: Riitta Taulavuori Kuvat: Pekka Peura
Jo pelkkä ajatus lähes nolla-asteiseen veteen laskeutumisesta voi puistattaa. Mutta ei Veera Tikkistä. Talviuinnista neljä vuotta sitten innostunut Tikkinen käy pulahtamassa Oulujoessa keskimäärin viidesti viikossa syksystä kevääseen.
Jos mahdollista, totuttelu kylmään luonnonveteen kannattaa aloittaa jo hyvissä ajoin heti kesän jälkeen.
Uimapuvun ja pyyhkeen lisäksi talviuimarin perusvarusteita on pipo tai muu päähine, joka estää lämmön haihtumista pään kautta.
Avantouintiin tarkoitetut neopreenitossut ja -hanskat eivät ole pakollisia, mutta ne suojaavat sormia ja varpaita, joita alkaa yleensä ensimmäiseksi palella kylmässä vedessä.
Tossut auttavat lisäksi välttämään liukastumisia ja ne suojaavat jalkoja myös teräviltä kiviltä.
Talviuintia kannattaa harrastaa yleisellä talviuintipaikalla jo turvallisuussyistä.
Turvallisinta on pyytää uimareissulle mukaan joku kaveri. Hän voi auttaa, jos jotain ikävää sattuu.
Kylmä vesi voi tuntua aluksi todella epämiellyttävältä ja se voi aiheuttaa tottumattomille hengityksen salpautumista.
Toistuva altistuminen kuitenkin vaimentaa muun muassa tätä refleksiä.
Aivan ensimmäistä kertaa talviuintia kokeillessa ei kannata kuin kastautua pikaisesti. Seuraavilla kerroilla, kun keho on alkanut tottua kylmään, vedessä voi olla jo vähän pidempään.
Veera Tikkisen pulahdus kestää yleensä minuutista kahteen.
Pulahtaa kannattaa vain sen aikaa kuin se tuntuu itsestä hyvältä. Suomen Ladun tekemän talviuintikyselyn mukaan tyypillinen talviuimari on vedessä enintään 40 sekuntia kerrallaan.
Avannossa voi omien mieltymysten mukaan uida tai olla paikoillaan. Sukeltaa ei kannata eikä päätä kastella. Pään kastelu lisää lämmönluovutusta, mistä voi olla seurauksena alilämpöisyys.
Kylmä vesi ylipäätään kangistaa nopeasti. Niinpä vedessä kannattaa olla valppaana ja nousta sieltä pois ennen kuin lihaksiston ja hermoston toiminta heikkenee.
Pulahduksen jälkeen märkä uimapuku on syytä vaihtaa nopeasti kuiviin ja lämpimiin vaatteisiin.
Talviuinti sopi lähes kaikille. Sydän- ja verisuonisairauksia sekä astmaa sairastavien kannattaa kuitenkin keskustella lääkärin kanssa harrastukseen liittyvistä riskeistä.
Erityisesti sydänsairaille kylmän veden verenpainetta kohottava ja sydämen työmäärää kasvattava vaikutus voi olla haitallinen. Flunssaisena tai muuten sairaana, krapulaisena tai alkoholin vaikutuksen alaisena talviuintia ei pidä harrastaa.
Seuraa Veeran talviuintiharrastusta Instagramissa @veeeraeveliiina
Teksti ja videot: Riitta Taulavuori Kuvat: Pekka Peura Taitto: Elisa Hernetkoski
Veera Tikkinen teki ison elämäntaparemontin ja jäi samalla koukkuun talviuintiin – Miksi kylmä vesi tuntuu niin hyvältä?
Julkaistu: 7.1.2023