Kesäretkeilykengistä riittää nykyään paljon puhetta ja erilaisia mieltymyksiä kenkien suhteen on paljon. Testaamme kolme yleisintä kesäretkeilykenkää:

Kesäretkeilykengistä riittää nykyään paljon puhetta ja erilaisia mieltymyksiä kenkien suhteen on paljon. Testaamme kolme yleisintä kesäretkeilykenkää:

vaelluskengät

vaelluskengät

kumisaappaat

kumisaappaat

polkujuoksulenkkarit

polkujuoksulenkkarit

Testissä jokaisella kenkäparilla kävellään sama, noin kolmen kilometrin mittainen lenkki. Lenkin varrella on monenlaista maastoa kivikosta neulaspolkuun ja suosta poluttomaan metsään.

Testissä jokaisella kenkäparilla kävellään sama, noin kolmen kilometrin mittainen lenkki. Lenkin varrella on monenlaista maastoa kivikosta neulaspolkuun ja suosta poluttomaan metsään.

Selässä on noin 13 kilon painoinen reppu. Näin voidaan vertailla, kuinka hyvin erilaiset kengät toimivat erilaisissa maastoissa retkeilijälle tyypillisen kantamuksen kanssa.

Selässä on noin 13 kilon painoinen reppu. Näin voidaan vertailla, kuinka hyvin erilaiset kengät toimivat erilaisissa maastoissa retkeilijälle tyypillisen kantamuksen kanssa.

Kenkä oli jalassa tukeva ja se suojasi jalkaa hyvin kaikilta kolhuilta.

Vaelluskenkä toimi parhaiten haastavissa maastoissa, kuten kivikoissa ja poluttomassa metsässä.

Nauhoilla tiiviiksi sulkeutuva varsi ei päästänyt kenkään roskaa ja kenkä pysyi hyvin jalassa suossa tarpoessa.

Repun kantaminen tuntui tukevalta.

Jäykkä pohja oli kivikossa liukas, sillä se ei mukaillut kivien muotoja.

Suon märimmissä kohdissa varsi hörppäsi vettä sisään.

Helpoilla polkuosuuksilla jäykkä kenkä ei rullannut juuri ollenkaan, mikä teki kävelystä jäykkää eivätkä kaikki jalan lihakset päässeet käyttöön.

Vaelluskengät sopivat hyvin vaativissa maastoissa liikkuvalle retkeilijälle.

Pukeminen ja riisuminen oli vaivattominta testatuista kengistä.

Saapas antoi jalan rullata hyvin poluilla, ja kaikki jalan lihakset osallistuivat kävelyyn. Tämä piti jalat vetreinä.

Ohut pohja toi hyvän ja lähes paljasjalkakenkämäisen tuntuman polkuihin, ja se piti vaelluskenkää paremmin kivikoissa.

Kumisaapas oli vahvimmillaan soilla ja syvissä lätäköissä, joissa se piti jalan luotettavasti kuivana.

Kivikossa ja epätasaisessa varvikossa löysä saapas ei antanut jalalle kauheasti tukea ja repun kanssa kävely oli paikoin huojuvaa.

Terävät kivet myös painoivat kivuliaasti jalkapohjaa pehmeän pohjan läpi.

Kumisaapas hiosti hellesäällä ja korkeassa varvikossa varsi keräsi helposti roskaa sisälleen.

Kumisaapas on vahvimmillaan perinteisessä eräretkeilyssä metsämaastossa.

Kenkien kiristäminen oli nopeaa ja ne pysyivät jalassa tukevasti, eivätkä ne hiostaneet jalkoja.

Kengillä oli kevyt kävellä ja ne eivät alkaneet rasittaa jalkoja. Muiden kenkien jälkeen tuntui, kun jalassa ei olisi kenkiä lainkaan.

Polkujuoksulenkkari oli kengistä mukavin kävellä ja sen voimakkaasti kuvioitu pehmeä pohja piti kivikoissa ja juurakoissa parhaiten.

Polkujuoksulenkkarit eivät pidä vettä. Jalat kastuivat nopeasti ja suossa kenkään kerääntyi veden mukana muhjua.

Matalien varsien takia myös sukat ja sääret likaantuivat.

Vesi pumppautui kengistä hyvin pois, mutta likaantuneet kengät oli vaikea puhdistaa maastossa.

Kylmillä keleillä vaativat vesitiiviin sukan ja pidemmillä retkillä vaihtokengät leiriin.

Lämpimällä säällä kastuminen ei aiheuttanut ongelmia, mutta sen odottaminen oli epämiellyttävää.

Varpaiden suoja kivikossa oli heikko.

Polkujuoksulenkkari sopii aktiiviselle retkeilijälle, jolle mukavuus ja keveys ovat tärkeitä.