Kevätkesä on vuoden varmin aika nähdä kyykäärme. Rovaniemellä niitä löytyy aivan läheltä asutusta.
Kartta tuntee paikan Matkavaarana. Sen rinteelle yltää Nivavaaran omakotitaloalue. Alkuperäisistä asukkaista kertoo yhdelle kivikolle annettu nimi: Matorakka.
Valokuvaaja Marko Junttila on käynyt paikalla vuosien varrella kymmeniä kertoja. Enimmillään hän on nähnyt nelisenkymmentä kyytä.
Talvihorroksesta herättyään kyyt ovat paistatelleet auringossa imemässä lämpöä. Sitä ne tarvitsevat siittiöiden kypsyttelyyn ja nahan luomiseen.
Uusi nahka kasvaa vanhan alle. Kun vanha on karistettu pois, kyy alkaa olla valmis paritteluun.
Koiraat ovat tyypillisesti harmaita, naaraat usein ruskeampia.
Kyyn silmät ovat punaiset. Parittelun aikaan niistä tulee usein sinisilmäisiä.
Marko Junttila kuvaa paljon luontoa. Kyy on kuvattavista yksi kiehtovimpia.
Yksi Junttilalta oli pitkään näkemättä: kyiden kosiomenot ja parittelu. Tänä keväänä hän kuvasi näytelmän, jota vain harvat ovat päässeet todistamaan.
Ensin koiraat kamppailevat nousemalla pystyyn toisiaan vasten.
Kuva: Marko Junttila
Niin sähäkkä kuin kisa onkin, se käydään herrasmiessäännöin: kyyt eivät pure toisiaan vaan painivat.
Video: Marko Junttila
Voittaja siirtyy kosiskelemaan naarasta. Lämmittely voi kestää pitkään. Kun naaraskin on valmis, kyyt kietovat häntänsä yhteen ja parittelevat.
Video: Marko Junttila
Naaras voi paritella myös uudestaan. Siksi koiras pysyttelee joitakin päiviä sen seurassa häätääkseen uudet yrittäjät.
Video: Marko Junttila
Hedelmöitetty kyy hautoo munia kesän ajan sisällään. Se tarvitsee paljon lämpöä mutta ei juurikaan ravintoa. Poikaset syntyvät elo-syyskuussa noin vaaksanmittaisina.
Myrkyllisenä kyytä on inhottu ja pelätty. Se on arka ja väistää ihmistä. Vaaraksi se voi olla ahdistettuna tai silloin, jos astuu kyyn päälle. Kyynpurema vaatii lääkärihoitoa. Lemmikille se voi olla kohtalokas.
Marko Junttilaa kyy ei ole koskaan yrittänytkään purra. Hän liikkuu kyyretkillään rauhallisesti ja havainnoi tarkkaan ympäristöä.
Kyy rauhoitettiin Suomessa viime vuonna. Jos se aiheuttaa pihapiirissä uhkaa ihmiselle tai kotieläimelle, sen voi siirtää mutta ei vahingoittaa.
Teksti: Risto Pyykkö Kuvat ja videot: Anssi Jokiranta, Pekka Aho ja Marko Junttila Julkaistu: 8.6.2024