Särki- kalojen surma

Teksti: Niina Niemelä Kuvat: Jussi Leinonen

Moottorisaha leikkaa jäätä, kun kalastaja Jouko Lampela tekee avantoa nuottaukselle. 

Jääkansi painetaan jään alle. Työ on raskasta, sillä jää on noin 70 senttiä paksu.

Talvinuottaus on perinteinen kalastustapa. Ranuan Petäjäjärvellä tehty nuottaus on osa Luiminkajoen valuma-alueen hoitotoimenpiteitä.  Luiminkajoki yhdistää alueella viisi järveä. Petäjäjärvessä talvehtii kaloja muun muassa viereisestä Kuusijärvestä.

Tästä on kyse

Kalastaja Aulis Kiiskilä laskee uiton avantoon. Se kelluu jään alla ja vetää narut nuotan laskupaikalle. 

Petteri Kiiskilä ohjaa uittoa radio-ohjaimella. Sen liikkeet  jään alla kuulee naksuttavasta äänestä.

Ohjain muistuttaa radio-ohjattavien autojen ohjaimia.

Uitto pulpahtaa pintaan nuotan laskuavannosta. Se kulki jään alla 700 metrin matkan.

Nuotat tehdään pääosin käsityönä. Tämä nuotta on Aulis Kiiskilän kädenjälkeä. Työtunteja yhden nuotan tekoon kertyy satoja. 

Seuraavaksi Petteri Kiiskilä laskee avantoon nuotan levittäjälaatikot.

Nuottauksella järvestä kalastetaan pois särkikalaa. Vesienkunnostuksessa ensisijaisia toimenpiteitä ovat puhdistuskalastus ja vesikasvien niitto. Pitkällä tähtäimellä vesienhoito nostaa järvien virkityskäyttöä ja tasapainottaa kalakantoja.

Tästä on kyse

Petteri Kiiskilä ja Jouko Lampela suoristavat pyydystä sen laskua varten.

Samalla kun nuottaa lasketaan, nostopäässä sitä jo vedetään.

Jouko Lampela, ammattikalastaja

Kalakannat ovat järvissä vinoutuneet, kun kotitarvekalastusta ei oikeastaan ole enää. Kalan saa helpommin kaupasta kuin kalastamalla itse."

"

Kela vetää raskasta nuottaa hiljalleen veden alla. 700 metrin matkaan kuluu aikaa noin 2–3 tuntia.

Koneet seis! 45 minuutin jälkeen veto täytyy pysäyttää, sillä nuotta on jäänyt pohjaan kiinni. 

Nuottaaminen keskeytyy ensimmäisellä yrityksellä pitkäksi aikaa. Kalastajat alkavat irrottaa nuottaa uittamalla uittoa pyydystä päin. Toinen tapa etsiä nuottaa olisi kairata reikiä nuottauslinjaa myötäillen. Myöhemmin Petteri Kiiskilä kertoo, että nuotta saatiin irti ja työtä jatkettiin vielä samana päivänä.

Petteri Kiiskilä, ammattikalastaja

Päätimme kokeilla vetää apajan loppuun. Saaliiksi saimme sekalaista kalaa. Nuotan pitkä pysähdyksissä olo varmasti vaikutti saaliin määrään." 

"

Kiiskilät vetivät nuottaa käsivoimin ylös. Saaliiksi saatiin noin 150 kiloa kalaa.

Kuva: Luiminkajoki ry

Seuraavana päivänä Ahti suo antejaan. Noin 350 kilon saalista tulee ihailemaan moni.

Kuva: Luiminkajoki ry

Osa saaliista myydään elintarvikejalostukseen Viroon ja osa turkistarhoille eläinten ruoaksi. Suurimmat kalat menevät suomalaiselle jalostamolle.

Kuva: Luiminkajoki ry

Teksti: Niina Niemelä Kuvat: Jussi Leinonen  ja Luiminkajoki ry Taitto: Miila Kankaanranta

 Julkaistu 8.4.2022