Teksti: Tinja Huoviala Kuvat: Jukka-Pekka Moilanen
Kuusi raakalaudan kappaletta, vasara ja nauloja. Tästä alkaa puutyöprojekti, joka onnistuu keneltä tahansa.
Terveisiä talotehtaalta! Rytmikäs vasaranpauke kertoo, että Temmestuvalla valmistuu monta uutta asumusta.
Kevät on tänä vuonna aikaisessa, joten moni siivekäs etsii jo uutta kotia. Siinä Tyrnävän 4H-kerholaiset osaavat auttaa.
Maaseudun Sivistysliitto on organisoinut linnunpönttöviikon, jossa tavoitteena on tehdä sata linnunpönttöä.
Työpajan vetäjä, projektikoordinaattori Mikko Hyvärinen
Karhea raakalauta on paras materiaali, sillä sitä pitkin linnunpoikaset pääsevät aikanaan kiipeämään lentoaukolle ja suureen maailmaan.
Ota jämälaudat ja kierrätystavara hyötykäyttöön ja rakenna niistä linnunpönttöjä.
10 cm x 10 cm
17 cm x 19 cm
10 cm x 25 cm
15 cm x 25 cm
Pöntön ulkoseinäksi kannattaa valita laudasta puun sisempi osa, sillä se on kestävämpi. Puun sisäosan voi päätellä laudan päässä näkyvien vuosirenkaiden kaareutumisesta.
Ensin naulataan sivuseinät kiinni takaseinään. Seuraavaksi asennetaan lattia.
Sitten tarvitaan kolme ruuvia, akkuporakone, mitta sekä sopivankokoinen poranterä.
Etuseinä kiinnitetään kahdella ruuvilla yläosastaan. Ne toimivat saranoina, jotta etuseinän saa kipattua auki pöntön myöhempää puhdistusta varten. Tätä varten yläreunaan pitää jättää pikkuinen rako.
Jotta etuseinä pysyy kiinni, kiinnitetään se vielä yhdellä ruuvilla alhaalta. Tämä ruuvi avataan pöntönsiivouspäivänä.
Lentoaukon koko ja paikka riippuvat siitä, kenelle asumus on rakennettu.
Sini-, kuusi-, hömö- ja töyhtötiainen arvostavat reikää, jonka keskipiste on seitsemän sentin etäisyydellä yläreunasta ja halkaisijaltaan 2,8 senttimetriä.
Kirjosieppo, talitiainen ja lapintiainen tarvitsevat 3,2-senttisen aukon, joka on sentin verran alempana.
Aukko porataan vähän yläviistoon, jotta vesi ei pääse valumaan sisään.
Karheasta reunasta pahimmin töröttävät tikut siloitellaan pois puuviilalla ja hiomapaperilla. Sahanpurut lakaistaan hyötykäyttöön, eli aukosta sisään tulevien asukkien petivaatteiksi.
Tämä on loppusilaus, eikä pakollinen. Numero pöntön pohjassa kertoo, monesko sadasta se on.
tukevasti pihapuuhun tai lähimetsään (kysy tarvittaessa lupa metsänomistajalta)
korkeus 1,5 metriä
esteetön lentoreitti suuaukolle
ei suoraan auringonpaahteeseen
käytä uv-suojattua narua tai rautalankaa (suojaa puu laittamalla rautalangan ja puun rungon väliin puukapuloita tai pudonneita oksia, jotta lanka ei vahingoita puuta, ja poista niitä puun kasvaessa)
puhdista pönttö vuosittain
Onko pöntöntekotaito katoamassa? Ei ainakaan, jos näiltä nikkaroijilta kysytään. Linnuille on valmistunut kotikoloja myös koulussa.
Teksti: Tinja Huoviala Kuvat: Jukka-Pekka Moilanen Taitto: Elisa Hernetkoski
Julkaistu: 18.4.2025